Kävelevä ase

Olen tainnut tehdä parannuksen kun sain uusimman Weedin hankittua heti ilmestymispäivänä?
Mangan lukeminen vain vähän töpsähteli kun seurasin olympialaisten avajaisia samaan aikaan~

Kuvien laatu 10+

Kansi on ehkä taustaltaan yksinkertainen, mutta se sopii mielestäni hyvin kansikuvan kokonaisuuteen. Maaperä jolla Gin ja Weed juoksevat sulautuu hyvin yhteen valokuvataustan maan kanssa, eikä siinä taida olla mitään moitittavaa.

Henkilökohtaisesti pidin todella paljon tästä osasta. Mangan sisältö kohdistui suurimmilta osin vain muutamaan kohtaukseen ja juoni eteni hitaasti mutta kattavasti.
Hougenin vahvuus ja luonne tulivat hyvin esiin. Melkein ärsytti lukea kohtia joissa Hougen latoaa kuin heinää Ouun sotureita, ja jopa Kurotoran hyökkäys katkeaa Hougenin vastaiskuihin.
Neljättä lukua lukiessani aloin miettiä millaisia Kogan shinobit ovat GDW:ssä. GNG:ssä shinobit olivat soturien eliittiä, ja muutaman hengen ryhmä näitä ninjakoiria vastasi sataa soturia. Weediä lukiessa tulee sellainen olo että Kogat ovat vain rivisotilaita jotka yrittävät pitää yllä omaa perintöään.

Monien hahmojen kohtalo jäi epäselväksi, ja eniten jäi ehkä painamaan se mitä tapahtui tai tulee tapahtumaan Burugelle. Jostain syystä aloin pitää tästä hahmosta aika paljon enkä haluaisi sen kuolevan.
Tässäkin mangassa hahmoja, niin hyviksiä kuin pahiksia, yritettiin hukuttaa samaan pahaiseen jokeen. Samaa juttua tuli jo käytettyä aika monta kertaa, ehkä vähän liikaakin. Reikan yrityksestä hukuttaa Hougen jokeen tiedettiin jo aiemmin animen takia, mutta en ainakaan itse tiennyt Joujin hyppäävän Reikan perään ennen tätä mangaa luettuani.

Pidin paljon siitä, millaisissa olosuhteissa ja maastossa tämän osan taistelut käytiin; Hougen käytti hyväkseen jyrkkää mäkeä, osa taisteluista käytiin joen rannoilla, ja ympäristö kohtauksessa jossa Weed hyökkää Hougenin kimppuun käyttäen battogaa avasivat uusia näkymiä ja käsityksiä Ohun luonnosta. Ennen kaikkea annan plussaa vaihtelevista taistelutantereista.

Vihdoin ja viimein Weed ja Gin tapasivat, ja mielestäni aika sopivalla hetkellä. Weed itse oli suhteellisen vähän esillä tällä kertaa, mutta se ei juuri haitannut kun sivuhahmot pääsivät kerrankin vähän enemmän näytille.
Jään innolla odottamaan seuraavaa osaa, jossa myös selviää mitä käy Merille, jonka Hougen otti panttivangikseen.

Weed taidekirja

Tähän alkuun voisiin näyttää uusimman fanitaiteeni:

.:GDR:. Beginning

                                Samaa sarjaa siis tämän kanssa:                               

Tällaisia 'silmä' kuvia on tulossa vielä enemmänkin.

Sitten itse aiheeseen:

Tämä aihetta on jo käsitelty ihan tarpeeksi muissa blogeissa mutta kirjoitan nyt omanikin että saan blogin pelastettua kuoliosta.

Ostin sunnuntaina Weed taidekirjan, ja minun piti tehdä tämä bloggaus jo aiemmin mutta kokeet ja muut painoivat pahasti päälle. Olin kaupungilla msVuoniksen kanssa ja meidän piti käydä ensimmäistä kertaa Fantasiapelit-kaupassa, mutta se oli mennyt salakavalasti kiinni. Ostin siis oman

taidekirjani Akateemisesta kirjakaupasta, hintaa oli 16.95e (?)

Erikoisjulkaisuksi oman makuuni aika halpa. Alkuperäiseen japaninkieliseen (ja loppuunmyytyyn) painokseen verrattuna hinta on aika mitäänsanomaton, maksoin alkuperäisestä julkaisusta 64.95e. Sen mukana tuli myös juliste ja muutama mangan välissä oleva mainos.

Ulkomaalaisten keräilijöiden kannalta tämä julkaisu on todella hyvä juttu, koska nyt useampi pystyy ostamaan taidekirjan. Suomenkielisyys ei taida haitata niin paljon koska kyseessä on taidekirja ja aiheena ovat kuvat. Suomalaisten kannalta japanilaisen julkaisun arvo taas laskee, kun nyt jokainen fani pystyy ostamaan oman taidekirjansa halvoin hinnoin.

Juttua kansista:

Olen kuullut monien fanien antavan negatiivista palautetta etukannesta, ja yllätyin vähän itsekin kun näin sen ensimmäistä kertaa. Hyvä puoli uusissa kansissa on se että taidekirjat ainakin erottaa toisistaan ja näyttää muutenkin kivemmalta kun mangoissa on eri kannet. Ainoa asia mitä voi kritisoida kansissa on se, että etukannen kuva ylettyy vähän selkämykseen asti.

Erot japani- ja suomijulkaisun välillä:

Sisältö ei poikkea millään tavalla alkuperäisestä julkaisusta, mikä ei taida tulla minään yllätyksenä. Julisteen paikkaa vaihdettiin ja sen taitoksien määrä vaihdettiin kolmesta neljään, kuvaa ollaan myös rajattu niin että jotkin hahmot jäävät pois kuvasta mutta se ei haittaa. Julisteen materiaali tuntuu tosi kivalta ja vasempaan alakulmaan on käännetty teksti joka kertoo kuvan olleen kansilehtenä Weed Gaidenissa. Tämä asia jäi minulle vähän epäselväksi:

Neljännellä sivulla olevan kuvan hahmo on ilmoitettu Beniksi, mutta japaninkielisessä painoksessa hahmon nimen kohdalla lukee Ven. En siis osaa sanoa oliko hahmo tarkoitettu alun perin Beniksi vai Keniksi, joku viisas saa kommentoida tätä asiaa halutessaan tuonne alas.

Profiileja- aukeamassa joidenkin hahmojen nimet yms. ollaan jätetty kokonaan pois, tämä saattaa johtua siitä että kaikki ei olekaan mahtunut paikoilleen kun nimet ollaan muutettu merkeistä kirjaimiksi. Myös Joujia kutsutaan Georgeksi alkuperäisessä julkaisussa.

Yleisesti:

Weed taidekirja on kokonaisuudessaan todella hyvä ja odotettu julkaisu. Kuvien laatu on moitteetonta lukuun ottamatta joitakin kuvia joiden kontrastit ovat muuttuneet tai laatu vähän vääristynyt. Ehkä mielenkiintoisinta tässä mangassa on Yoshihiro Takahashin haastattelu, jossa aukesi monia asioita. Kesti vain hetki tajuta logiikka missä järjestyksessä tekstinpätkät luetaan.

Hahmokartta oli myös kiva lisä, ja Yoshihiron piirrosten kulmiin lisätyt kommentit saivat ymmärtämään uusia asioita esim. sen että GDW oli tv mainoksissa.

Yksi omista suosikkikuvistani^