lauantai 8. helmikuuta 2014

Kävelevä ase

Olen tainnut tehdä parannuksen kun sain uusimman Weedin hankittua heti ilmestymispäivänä?
Mangan lukeminen vain vähän töpsähteli kun seurasin olympialaisten avajaisia samaan aikaan~
Kuvien laatu 10+

Kansi on ehkä taustaltaan yksinkertainen, mutta se sopii mielestäni hyvin kansikuvan kokonaisuuteen. Maaperä jolla Gin ja Weed juoksevat sulautuu hyvin yhteen valokuvataustan maan kanssa, eikä siinä taida olla mitään moitittavaa.

Henkilökohtaisesti pidin todella paljon tästä osasta. Mangan sisältö kohdistui suurimmilta osin vain muutamaan kohtaukseen ja juoni eteni hitaasti mutta kattavasti.
Hougenin vahvuus ja luonne tulivat hyvin esiin. Melkein ärsytti lukea kohtia joissa Hougen latoaa kuin heinää Ouun sotureita, ja jopa Kurotoran hyökkäys katkeaa Hougenin vastaiskuihin.
Neljättä lukua lukiessani aloin miettiä millaisia Kogan shinobit ovat GDW:ssä. GNG:ssä shinobit olivat soturien eliittiä, ja muutaman hengen ryhmä näitä ninjakoiria vastasi sataa soturia. Weediä lukiessa tulee sellainen olo että Kogat ovat vain rivisotilaita jotka yrittävät pitää yllä omaa perintöään.

Monien hahmojen kohtalo jäi epäselväksi, ja eniten jäi ehkä painamaan se mitä tapahtui tai tulee tapahtumaan Burugelle. Jostain syystä aloin pitää tästä hahmosta aika paljon enkä haluaisi sen kuolevan.
Tässäkin mangassa hahmoja, niin hyviksiä kuin pahiksia, yritettiin hukuttaa samaan pahaiseen jokeen. Samaa juttua tuli jo käytettyä aika monta kertaa, ehkä vähän liikaakin. Reikan yrityksestä hukuttaa Hougen jokeen tiedettiin jo aiemmin animen takia, mutta en ainakaan itse tiennyt Joujin hyppäävän Reikan perään ennen tätä mangaa luettuani.

Pidin paljon siitä, millaisissa olosuhteissa ja maastossa tämän osan taistelut käytiin; Hougen käytti hyväkseen jyrkkää mäkeä, osa taisteluista käytiin joen rannoilla, ja ympäristö kohtauksessa jossa Weed hyökkää Hougenin kimppuun käyttäen battogaa avasivat uusia näkymiä ja käsityksiä Ohun luonnosta. Ennen kaikkea annan plussaa vaihtelevista taistelutantereista.

Vihdoin ja viimein Weed ja Gin tapasivat, ja mielestäni aika sopivalla hetkellä. Weed itse oli suhteellisen vähän esillä tällä kertaa, mutta se ei juuri haitannut kun sivuhahmot pääsivät kerrankin vähän enemmän näytille.
Jään innolla odottamaan seuraavaa osaa, jossa myös selviää mitä käy Merille, jonka Hougen otti panttivangikseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti